Meille suomalaisille sauna on kuulunut itsestään selvyytenä kesään, talveen, jouluun, viikonloppuun, juhlaan ja arkeen. Olemme rakentaneet saunojamme lähes jokaiseen asuntoon, mökille, rantaan ja jopa veneisiin. Saunoja onkin rakennettu Suomeen noin 2 miljoonaa ja sauna sana lienee levinnein suomalainen sana maailmalla ja oli viimein kohtuullista, että suomalaisesta saunastamme tuli vuonna 2020 Unescon aineeton maailmanperintökohde.
Suomessa, kuten maailmallakin vuodet 2020-21 tullaan valitettavasti muistamaan koronasta, ei saunoistamme. Uskon kuitenkin, että saunamme ovat osaltaan auttaneet meitä suomalaisia jaksamaan koronan keskellä ja pysymään maailman onnellisimpana kansana.
Itselläni sauna lämpenee kotona, mökillä ja kesäisin Suomen lukuisissa vierasvenesatamissa. Tässä artikkelissa muistelen joidenkin vierasvenesatamien saunakokemuksiani sekä avaan lukijalle arkkitehtina saunan suunnitteluun liittyviä asioita, joista voi olla ehkä hyötyä, jos satut vaikka suunnittelemaan uutta saunaa kotiisi, mökkiisi tai sinne veneeseesi.
Kuva 1. Kirjaisen vierasvenesataman uutta saunaa, saunasta oli kaksi ovea kahteen eri pesutilaan.
Purjehdimme viimekesänä MIO-purjeveneellämme Helsingistä Uuteenkaupunkiin ja takaisin. Tämän vuoden purjehdukset suuntautuivat taasen Kotkan suuntaan. Matkan varrella pääsimme taas kerran tutustumaan useiden vierasvenesatamien saunoihin.
Kuva 2. Kasnäsin vierasvenesataman saunassa on päädytty laatoittamaan saunan lauteet ja seinät. Laattapinta on pinnaltaan kestävämpi, kuin puu, mutta menettää jotain saunan tunnelmasta.
Vierasvenesatamien saunat ovat lähes poikkeuksetta sähkösaunoja, mikä on ymmärrettävää, kun saunojen pitää olla päällä lähes vuorokauden ympäri. Joissain retkisatamissa on onneksi puusaunojakin, yksi lähellä Helsinkiä oleva yleinen ja jopa ilmainen puusauna löytyy Gåsgrundissa. Valitettavasti sauna oli ainakin viime vuonna osin pilattu merivedellä, mikä oli ruostuttanut kiukaan. Saunan kiukaalle ei koskaan pidä heittää merivettä.
Kuva 3. Suomenlinnan vierasvenesataman saunaa. Tässäkin saunassa oli kaksi ovea molempiin pesuhuoneisiin.
Saunojen kiukaiden ominaisuudet aiheuttavat usein keskustelua ja erilaisia mielipiteitä. Ehkä yleisin väittämä taitaa olla, että puukiuas on ainoa oikea kiuas ja sähkökiuas ei tuota läheskään niin hyviä löylyjä, kuin puukiuas. Itse olen hieman uskaltanut olla erimieltä, joskin kohteliaasti. Saunahan on kuitenkin paikka, jossa ei puhuta politiikkaa ja siellä vallitsee suuri konsensus erinäisistä asioista, vai miksi se Kekkonen niitä venäläisiä sinne saunaan aina kiikutti.
Ymmärtääkseni isoin merkitys hyvälle kiukaalle on kiukaan kivimäärä. Löylyveden tulisi osua kiviin, ei metallipinnoille. Tämä on oletettavasti syy, miksi savusaunan löylyjä pidetään usein parhaina. Kertalämmitettävä Aitokiuas imitoi myös savusaunan löylyjä, tässäkin kiukaassa saunominen alkaa vasta, kun kiukaan tuli on sammunut ja löylyä heitetään vain ja ainoastaan kiukaan kiville. Itselläni on ollut mahdollisuus nauttia Lappeenrannassa Saimaan rannalle vanhemmilleni suunnittelemani ja rakentamani (1994) saunan Aitokiukaan löylyistä ja tietenkin Saimaan vedestä. Mikäänhän ei voita sitä, että saunomisen välissä pääsee uimaan järviveteen.
Saunan ilmanvaihtoa pidetään tärkeänä kahdestakin syystä. Ensisijaan saunassa pitää riittää hengitysilmaa ja toiseksi saunan pinnat pysyvät kunnossa, kun ilma pääsee riittävästi vaihtumaan. Sähkösaunassa korvausilma tulisi ohjata nykyisen ohjeistuksen mukaan kiukaan yläpuolelle, kun taasen puusaunassa kiukaan alle, jotta tulipesä saa palamiseen korvausilmaa.
Hanko osuu monen veneilijän reitille ja satama on saanutkin muutama vuosi sitten uudet saunat. Saunat, ravintola ja satamakonttori oli rakennettu merikontteihin. Saunat sijaitsivat toisessa kerroksessa ja lauteilta on varsin hieno näkymä satama-alueelle. Sanojen suunnittelussa tulisikin aina huomioida maisema, jos se suinkin on mahdollista. Saunaan mennään puhdistautumaan, hikoilemaan mutta myös hoitamaan mieltämme, johon saunan ikkunan tarjoama maisema tuottaa oman panoksensa. Hangon itäsataman vierasvenesataman saunojen kokonaisuus ansaitsee arvosanan hyvä. Yleisenä vierasvenesatamien miinuksena Hangossakin on saunojen sijainti, joka ei mahdollista uimista, ellei sitten halua mennä satama-altaaseen.
Kuva 4. Uudenkaupungin vierasvenesataman sauna.
Saunan lämpötila taitaa myös jakaa kansaa. Tiedän itse ystäviä, joilla sauna pitää olla vähintään +100 astetta, mutta itse koen, että sopiva lämpötila saunassa on +70-80 astetta, jolloin kiukaalle voi vielä heittää löylyä ja ilmassa on riittävästi vesihöyryä.
Vierasvenesatamien saunojen varausjärjestelmät vaihtelevat satamittain. Yleisin tapa taitaa olla, että miehille ja naisille on omat saunat ja sauna on käytettävissä illalla yleisesti. Joissain satamissa on ollut ikävä tapa, jossa saunavuoron pääsee varaamaan venekunnittain. Tämä aiheuttaa lähes aina, etteivät kaikki halukkaat pääse saunomaan. Tänä vuonna Haminan vierasvenesatama oli ottanut tämän käytännön ja saunan testaaminen jäi haaveeksi. No, eipä tarvitse Haminaan enää mennä.
Kuva 5. Korppoon vierasvenesataman saunan paneeleita oli hieman tummennettu, mikä luo lievän savusaunaisen tunnelman tilaan.
Tiivistettynä voi todeta, että saunan merkitys on useille suomalaisille niin merkittävä, että sen suunnitteluun ja rakentamiseen kannattaa satsata, oli kyseessä sitten vierasvenesatama, mökki, asunto, leirintäalue. Suomessa on paljon veneileviä ihmisiä, jotka valitsevat sataman saunan perusteella.
Kuva 6. Solvikenin rantasaunan rakennustyömaata. Kuvassa näkyy tulevan saunan isoa panoraamaikkuna-aukkoa.
Arkkitehtinä odotan mielenkiinnolla syksyä, kun Sarvaston venekerhon Solvikenin saaripaikkaan suunnittelemani rantasauna puukiukaineen valmistuu.
Kuva 7. Kustavin vierasvenesataman sauna