Remonttisuunnitteluun kannattaa valita arkkitehti, jolla on kokemusta olemassa olevien rakenteiden kanssa työskentelystä, kun taas uudisrakentamisessa painottuu kokonaisvaltainen suunnitteluosaaminen tyhjältä pöydältä. Valinta riippuu ennen kaikkea projektin laajuudesta, rakennuksen iästä ja siitä, millaisia rajoitteita tai mahdollisuuksia lähtötilanne asettaa. Alla käymme läpi kaikki keskeiset kysymykset, joiden avulla löydät juuri omaan projektiisi sopivan arkkitehdin.
Mitä eroa on remontti- ja uudisrakentamisen arkkitehtisuunnittelulla?
Remonttisuunnittelussa arkkitehti työskentelee olemassa olevan rakennuksen ehdoilla: hän kartoittaa nykyiset rakenteet, tunnistaa rajoitteet ja etsii ratkaisuja, jotka sopivat yhteen vanhan kanssa. Uudisrakentamisen arkkitehtisuunnittelu alkaa puhtaalta pöydältä, jolloin suunnittelija voi määrittää rakennuksen muodon, materiaalit ja toiminnallisuuden ilman valmiiden rakenteiden asettamia reunaehtoja.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että remonttisuunnittelussa iso osa työstä on tutkivaa. Arkkitehdin täytyy selvittää, mitkä seinät ovat kantavia, millainen talotekniikka rakennuksessa on ja mitä rakennuslupa edellyttää muutostöiltä. Vanhemmissa rakennuksissa voi tulla vastaan yllätyksiä, kuten purkamisen yhteydessä paljastuvia rakenteita tai suojelumääräyksiä.
Uudisrakentamisessa suunnitteluprosessi on lineaarisempi. Arkkitehti voi viedä projektin luonnosvaiheesta toteutussuunnitelmiin ilman, että vanhat rakenteet pakottavat jatkuviin tarkistuksiin. Tämä ei tarkoita, että työ olisi helpompaa, mutta se on luonteeltaan erilaista.
Millaista osaamista remonttisuunnittelun arkkitehdilta vaaditaan?
Remonttisuunnittelun arkkitehdilta vaaditaan ennen kaikkea kykyä lukea olemassa olevia rakenteita ja sovittaa uusi suunnitelma niihin saumattomasti. Hyvä remonttiarkkitehti ymmärtää rakennusfysiikkaa, osaa tulkita vanhoja piirustuksia ja tietää, miten eri aikakausien rakentamistapa vaikuttaa työn toteutukseen.
Erityisen tärkeää on kokemus lupaprosesseista. Remonttihankkeissa, etenkin julkisivuihin tai kantaviin rakenteisiin kohdistuvissa töissä, tarvitaan usein rakennuslupa. Arkkitehdin on tunnettava paikallisen rakennusvalvonnan vaatimukset ja osattava laatia lupahakemukseen vaadittavat asiakirjat.
Jos kyseessä on suojeltu rakennus tai vanha pientalo, arkkitehdilla tulisi olla kokemusta myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden käsittelystä. Tällöin suunnittelun on tasapainotettava nykyaikaiset toiminnalliset tarpeet ja rakennuksen alkuperäisen ilmeen säilyttäminen.
Millaista osaamista uudisrakentamisen arkkitehdilta vaaditaan?
Uudisrakentamisen arkkitehdilta edellytetään vahvaa kokonaissuunnittelun osaamista: kykyä kehittää rakennukselle toimiva tilaohjelma, esteettisesti kestävä ulkomuoto ja teknisesti toteutettava rakenneratkaisu. Uudisrakentamisessa arkkitehti on usein projektin taiteellinen ja tekninen johtaja alusta loppuun.
Energiatehokkuus ja kestävä rakentaminen ovat vuonna 2026 entistä keskeisempiä osaamisalueita. Uudisrakennuksen arkkitehdin on tunnettava nykyiset energiamääräykset ja osattava suunnitella rakennus niin, että se täyttää vaatimukset ilman, että arkkitehtoniset tavoitteet kärsivät.
Lisäksi uudisrakentamisessa korostuu yhteistyökyky. Arkkitehti koordinoi rakennesuunnittelijoiden, talotekniikkasuunnittelijoiden ja rakennuttajan välistä yhteistyötä. Kyky kommunikoida selkeästi eri alojen asiantuntijoiden kanssa on käytännössä yhtä tärkeää kuin tekninen suunnitteluosaaminen.
Miten arkkitehdin kokemus ja referenssit kannattaa tarkistaa?
Arkkitehdin kokemus ja referenssit kannattaa tarkistaa pyytämällä esimerkkejä nimenomaan samankaltaisista projekteista kuin oma hankkeesi. Referenssikohteita tarkastellessa kannattaa kiinnittää huomiota paitsi lopputuloksen ulkonäköön, myös siihen, miten projekti eteni aikataulun ja budjetin suhteen.
Käytännön tarkistuslista referenssien arviointiin:
- Onko arkkitehdilla referenssejä saman tyyppisistä projekteista, joko remontista tai uudisrakentamisesta?
- Voiko arkkitehti antaa yhteystietoja aiemmille asiakkaille, joilta voi kysyä kokemuksista?
- Onko arkkitehdilla kokemusta juuri sinun alueesi rakennusvalvonnan kanssa toimimisesta?
- Näkyykö portfoliosta, että arkkitehti pystyy toteuttamaan erilaisia tyylejä vai onko tuotanto hyvin yhdenmukaista?
Rekisteröityminen Arkkitehtiliittoon tai ARK-pätevyys kertoo ammatillisesta koulutuksesta, mutta se ei yksin riitä. Kokemus on usein ratkaiseva tekijä, erityisesti haastavissa remonttikohteissa tai suurissa uudisrakennushankkeissa.
Milloin arkkitehtia tarvitaan ja milloin riittää rakennussuunnittelija?
Arkkitehtiä tarvitaan silloin, kun projekti edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua, luovaa tilaratkaisua tai kun rakennusvalvonta vaatii pätevän suunnittelijan. Rakennussuunnittelija puolestaan riittää usein suoraviivaisemmissa hankkeissa, kuten yksinkertaisissa laajennuksissa tai teknisluonteisissa muutostöissä.
Käytännössä arkkitehti on perusteltu valinta seuraavissa tilanteissa:
- Uuden asuinrakennuksen tai toimistorakennuksen suunnittelu
- Laaja peruskorjaus, jossa muutetaan tilojen käyttötarkoitusta
- Suojeltu rakennus tai kohde, jossa edellytetään erityistä arkkitehtonista osaamista
- Hanke, jossa halutaan maksimoida tilan toimivuus ja visuaalinen laatu
Rakennussuunnittelija voi olla riittävä esimerkiksi yksinkertaisessa autotallin rakentamisessa, pienessä lisärakennuksessa tai teknisluonteisessa korjaustyössä, jossa ei tarvita tilasuunnittelua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakennusvalvonta määrittelee vaatimustason tapauskohtaisesti, joten asia kannattaa selvittää etukäteen.
Mitä kysyä arkkitehdilta ennen toimeksiannon sopimista?
Ennen toimeksiannon sopimista arkkitehdilta kannattaa kysyä projektin laajuudesta, aikataulusta, hinnoittelumallista ja siitä, miten yhteistyö käytännössä toimii. Näillä kysymyksillä saat selville, sopiiko arkkitehdin työskentelytapa omaan projektiisi ja onko odotukset mahdollista sovittaa yhteen.
Tärkeimmät kysymykset ennen sopimuksen tekemistä:
- Kuinka monta samankaltaista projektia olet toteuttanut viime vuosina? Kokemus on konkreettinen mittari.
- Miten hinnoittelu muodostuu? Onko kyseessä kiinteä hinta, tuntiveloitus vai prosentti rakennuskustannuksista?
- Kuka toimii projektin vastuuhenkilönä? Suuremmissa toimistoissa varsinainen työ saatetaan teettää nuoremmilla suunnittelijoilla.
- Miten kommunikointi tapahtuu projektin aikana? Kuinka usein tapaamisia järjestetään ja miten muutokset käsitellään?
- Mitä palveluita toimeksianto sisältää? Kuuluuko lupahakemus, rakennusvalvontakäynnit ja kilpailutusasiakirjat hintaan?
- Miten toimit, jos projekti viivästyy tai budjetti ylittyy? Vastaus kertoo paljon arkkitehdin ammattimaisuudesta.
Me Arkvisiolla tiedämme, että selkeä visuaalinen esitys auttaa merkittävästi arkkitehdin ja asiakkaan välistä kommunikaatiota jo suunnitteluvaiheessa. Kun projektin tavoitteet on havainnollistettu konkreettisesti, toimeksiannon sisältö on helpompi rajata ja väärinkäsitykset vähenevät. Oikean arkkitehdin löytäminen vaatii hieman selvitystyötä, mutta huolellinen valinta maksaa itsensä takaisin koko projektin ajan.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon arkkitehdin palkkaaminen maksaa remonttiprojektissa verrattuna uudisrakentamiseen?
Arkkitehdin palkkio vaihtelee projektin laajuuden, hinnoittelumallin ja sijainnin mukaan. Remonttiprojekteissa tuntiveloitus on yleinen malli, koska työmäärää on vaikea arvioida etukäteen – tuntihinnat liikkuvat tyypillisesti 80–150 euron välillä. Uudisrakentamisessa käytetään usein kiinteää hintaa tai prosenttiosuutta rakennuskustannuksista, joka on yleensä 5–12 % kokonaiskustannuksista. Kannattaa pyytää tarjous useammalta arkkitehdilta ja varmistaa, mitä palveluita hinta sisältää.
Voiko sama arkkitehti hoitaa sekä remontti- että uudisrakentamisprojekteja, vai kannattaako aina valita erikoistunut tekijä?
Monet arkkitehdit hallitsevat molemmat osa-alueet, mutta käytännön kokemus painottuu usein toiseen suuntaan. Jos projekti on erityisen haastava – esimerkiksi laaja peruskorjaus vanhassa rakennuksessa tai suuri uudisrakennus – kannattaa etsiä arkkitehti, jonka referenssit ovat nimenomaan kyseiseltä alueelta. Yleisosaajat sopivat hyvin pienempiin ja suoraviivaisempiin hankkeisiin, mutta vaativissa projekteissa erikoisosaaminen maksaa itsensä takaisin.
Mitä tapahtuu, jos remontin aikana paljastuu odottamattomia rakenteita tai ongelmia – miten arkkitehti reagoi niihin?
Yllätykset ovat remonttisuunnittelussa yleisiä, ja hyvä arkkitehti varautuu niihin jo sopimusta tehdessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimeksiannossa tulisi sopia selkeästi, miten lisätyöt hinnoitellaan ja kuka tekee päätökset muutosten suhteen. Kysymys arkkitehdin toimintatavasta yllättävissä tilanteissa kannattaa esittää jo ennen sopimuksen allekirjoittamista – vastaus paljastaa paljon ammatillisesta kokemuksesta ja joustavuudesta.
Tarvitaanko arkkitehtiä myös pienissä remonteissa, kuten kylpyhuoneen tai keittiön uusimisessa?
Pelkkä pintaremontti, kuten kylpyhuoneen kalusteiden tai keittiön ovien vaihto, ei yleensä vaadi arkkitehtiä. Jos sen sijaan muutetaan tilojen välisiä seiniä, siirretään märkätiloja tai muutetaan rakennuksen pohjaratkaisua, arkkitehdin tai pätevän rakennussuunnittelijan osaaminen on usein välttämätöntä – ja rakennuslupa todennäköisesti pakollinen. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen rakennusvalvontaan ennen projektin käynnistämistä.
Miten löydän luotettavan arkkitehdin omalle alueelleni – mistä kannattaa aloittaa haku?
Hyvä lähtökohta on Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) jäsenrekisteri, josta löytyvät koulutetut ja rekisteröidyt arkkitehdit alueittain. Lisäksi kannattaa kysyä suosituksia tutuilta, jotka ovat toteuttaneet samankaltaisia projekteja, sillä henkilökohtaiset kokemukset ovat usein luotettavin tietolähde. Muista pyytää vähintään 2–3 tarjousta eri arkkitehdeilta, jotta saat vertailupohjan sekä hinnoittelulle että työskentelytavalle.
Kuinka kauan arkkitehtisuunnittelu tyypillisesti kestää ennen kuin rakentaminen voi alkaa?
Suunnitteluvaiheen kesto riippuu projektin laajuudesta ja lupaprosessista. Pienemmässä remontissa suunnittelu voi valmistua muutamassa viikossa, mutta uudisrakennuksen luonnossuunnittelusta toteutuspiirustuksiin kuluu usein 3–6 kuukautta. Rakennuslupaprosessi lisää aikatauluun tyypillisesti 1–3 kuukautta riippuen kunnasta ja hankkeen monimutkaisuudesta. Aikataulusta kannattaa sopia kirjallisesti ja jättää puskuria yllättäville viiveille.
Kannattaako arkkitehdin ottaa mukaan jo tontin tai remonttikohteen valintavaiheessa, ennen ostopäätöstä?
Ehdottomasti – arkkitehdin konsultointi ennen ostopäätöstä voi säästää merkittäviä summia ja estää ikävät yllätykset. Arkkitehti osaa arvioida tontin rakennettavuuden, kaavamääräysten asettamat rajoitteet sekä remonttikohteen rakenteellisen kunnon ja potentiaalin. Monilla arkkitehdeillä on tarjolla erillinen konsultaatiopalvelu juuri tätä vaihetta varten, ja se on usein edullinen sijoitus suhteessa sen tuottamaan tietoon.