Tyypillisesti ArkVisio Oy tekee rakennetutkimuksia asuntokaupan kuntotarkastuksessa havaitun riskirakennehavainnon johdosta. Seuraavassa esimerkki, jossa ArkVisio Oy sai toimeksiannon kohteesta, jossa aikaisempi asukas oli oireillut huoneistossa ja huoneistossa epäiltiin sisäilmaongelmaa.
Rakennuksen piirustuksista havaittiin, että rakennuksen riskirakenteena oli valesokkelirakenne. Huoneistossa epäiltiin, että alapohjasta ja ulkoseinistä on mahdollinen ilmayhteys sisätiloihin. Kohteessa oli käynyt ennen kuntotutkimusta homekoira, joka oli merkinnyt kohtia seinärakenteiden alaosista.
Tutkimuksen tavoitteen oli tarkastaa ulkoseinärakenteen alaosien kunto ja rakenteen toteutustapa rakenneavauksilla. Rakenneavaukset tehtiin arviolta riskialttiimpiin osiin ja mm. homekoiran merkitsemiin kohtiin.
Rakenneavauskohtaa. Kipsilevyn ja höyrynsulkumuovin takana sijaitsi valesokkelirakenne.
Malliesimerkki riskirakenteena tunnetusta tyypillisestä valesokkelirakenteesta (kuva: Ympäristöministeriö 2012).
Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurunko alkaa sokkelin yläpinnan alapuolelta, josta nimitys valesokkeli tulee. Valesokkelirakenteessa ulkoseinän puurungon alla olevaan alaohjauspuuhun ja sen ympärillä oleviin rakennusmateriaaleihin kohdistuu kosteusrasitusta, joihin voi alkaa kasvamaan sopivissa olosuhteissa mikrobikasvustoa. Jos mikrobikasvustosta voi ilmavuotojen mukana päästä mikrobeja sisäilmaan, se voi aiheuttaa huoneistossa olevalle henkilölle sisäilmaoireita.
Rakenneavausten yhteydessä rakennusmateriaaleista otettiin rakennusmateriaalinäytteitä, jotka toimitettiin laboratorion tutkittavaksi. Vaikka rakennusmateriaaleissa ei havaittaisi ulkoisia vaurioitumisen merkkejä, voivat näytteet silti sisältää haitallista mikrobikasvustoa.
Materiaalinäytteitä otettiin riskirakennekohdan alaohjauspuusta ja mineraalivillasta. Näytteet eivät sisältäneet ulkoisia vaurioitumisen merkkejä, kuten lahoa, värieroja tai hajuja.
Kuntotutkimuksen yhteydessä on tärkeää myös mitata rakenteen sisällä olevien muiden rakennusmateriaalien kosteuspitoisuuksia, jotta voidaan saada käsitys tarkastushetken tilanteesta. Rakennusmateriaaleja voivat esimerkiksi olla erilaiset koolauspuut ja villaeristeet. Huomioitavaa on, että mittaustapahtumat kuvaavat sen hetkistä tilannetta ja tästä syystä rakenneavaus näytteen ottoineen on ainoa luotettavana pidetty tutkimusmenetelmä.
Lämmöneristeiden ympäröivien puumateriaalin kosteusmittausta. Puumateriaaleissa ei havaittu mittaushetkellä poikkeavia kosteusarvoja.
YHTEENVETO Tällä kerralla rakennusmateriaaleista otetuista näytteistä voitiin laboratoriotutkimuksen perusteella todeta, ettei rakenteissa esiintyy kohonnutta tai kosteusvauriolle tyypillisiä mikrobeja. Mikrobikasvustoa voitiin pitää tavanomaisena rakennuksen ikä ja ominaisuudet huomioiden.
1960–70-luvun rakennuksille on tyypillistä, että ulkovaippa ei ole ollut ilmatiivis ja ulkoilman mikrobeja, pääsee aina jossakin määrin rakenteen läpi sisäilmaan, mikä voi aiheuttaa sisäilmaan asumisterveyshaitan.
Yksittäisellä rakenneavaukselle ei voida todeta koko rakennuksen kuntoa ja kun mietitään vanhemman talon peruskorjaustarpeita, on lähes aina suositeltavaa varautua seinän alalaitojen korjaamiseen tulevien saneeraustoimien yhteydessä, vaikkei kuntotutkimuksessa olisi vaurioita löydettykään.
KORJAUSTOIMENPITEET Kuntotarkastuksessa, -arviossa ja -tutkimuksessa ehdotetaan tai suositellaan erinäisiä parannustoimenpiteitä. Toimenpide-ehdotukset voivat olla keveitä huoltotoimenpiteitä, jotka eivät edellytä sen laajempaa tarkempaa korjaussuunnitelman laatimista.
Tyypillisenä korjaustoimenpiteenä on vähintäänkin tiivistyskorjaus ja ilmanvaihdon parantaminen. Tiivistyskorjauksen avulla yhdessä ilmanvaihdon parantamisen kanssa voidaan parhaimmillaan estää seinän sisäpuolelta tulevien epäpuhtauksien pääsy asuinilmaan.
Raskaampana toimenpiteenä on ns. kengittäminen, jossa seinän alalaita korvataan metalli- tai kivirakenteena. Tällä toimenpiteellä käytännössä poistetaan valesokkelirakenne ja täten nostetaan kiinteistön arvoa.
Mutta, kun toimenpide-ehdotuksena on rakenteiden muutokset, kuten edellä mainitun valesokkelirakenteen korjaus, edellyttää toimenpide lähes poikkeuksetta tarkemman suunnitelman laatimista ja rakennusluvan hakemista.
RAKENNUSLUPA, ArkVisio Oy laatii rakennuslupa- ja rakennesuunnitelmat, hakee rakennusluvan, laatii työselostuksen korjauskohteesta ja etsii hankkeellesi pätevät korjaajat ja valvoo, että korjaustyö tehdään suunnitelmien ja hyvä rakennustavan mukaan.